Kun Myllypuron ylä- ja alakoulun oppilaiden ensimmäiset ruokailijat tulevat ruokalinjaston ääreen klo 10.10, on Amican henkilökunta tehnyt töitä jo monta tuntia. Talvisena keskiviikkona myös turvallisuuslähettiläs Sirpa Sedergren on paikan päällä varmistamassa, että työturvallisuus on kunnossa. Viikon teemana on riskiarviointi.

Myllypuron koulu on yksi tammikuussa avatuista kohteista, joissa pilotoidaan Turvallisuuslähettiläs-toimintaa. Kaksi turvallisuuslähettilästä kiertävät uusissa kohteissa 10 viikon ajan kouluttamassa henkilökuntaa ja tekemässä havaintoja. ”Henkilökunta koulutetaan ennen avausta, mutta uusia asioita on omaksuttavana niin paljon, että tällä halutaan varmistaa työturvallisuusasioiden sisäistäminen”, kertoo Sirpa Sedergren, toinen turvallisuuslähettiläistä.

Ravintolanhoitaja Pauliina McGuinness kiittelee turvallisuuslähettilään käyntejä paikan päällä. McGuinness vastaa sekä ylä- että alakoulun keittiöistä, ja molemmissa paikoissa on hänen lisäkseen kaksi työntekijää sekä kiireisimpään aikaan lisäapua alkuvaiheessa. Hänen tukenaan on ravintolapäällikkö, jolla on viisi kohdetta vastuullaan. Ruokailijoita on joka päivä yhteensä 800, ja määrä tulee ensi syksynä vielä kasvamaan. ”Kun on uusi paikka ja uusi työyhteisö, alku on aina tutustumista sekä paikkaan että ihmisiin ja toimintatapoihin”, hän sanoo. ”On hienoa, että Sirpalta voi tarkistaa ja kysyä asioita.”

Viikon aiheena riskiarviointi

Sirpa Sedergrenin työpäivät vaihtelevat riippuen päivän kohteista ja niiden koosta. Tänään hän aloitti klo 7.30 Myllypuron alakoululla turvallisuushavaintoja tehden. Huomautettavaa ei löytynyt. Myöhemmin tänään hän käy vielä yläkoulun puolella. Viikon teemana on riskiarviointi. ”Toimipaikkakohtaisen riskiarvioinnin tekevät ravintolapäällikkö ja koko henkilökunta kuuden viikon kuluttua siitä, kun toiminta on aloitettu”, Sedergren kertoo.

Edellisenä päivänä työntekijät kokoontuivat alueen yhteiseen tilaisuuteen, jossa kukin täytti roolikohtaisen riskiarviointilomakkeen peilaten mainittuja riskejä omaan työnkuvaansa. Ravintolat ovat usein monikulttuurisia työympäristöjä, joten lomakkeet löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lomakkeista tehdään koonti, ja asiat käydään yhdessä läpi ravintolakohtaisesti. Tänään Sedergren kirjaa yhteenvedon eSmiley-järjestelmään. Suurimpina riskeinä esille nousivat palovammat ja viiltohaavat kiireen lisätessä riskejä. ”Esille tulleet asiat ovat juuri niitä, joita viikoittaisissa tapaamisissa käymmekin läpi”, Sedergren toteaa. ”Esimerkiksi viiltohaavoja ehkäistään käyttämällä viiltosuojahanskoja. Kuumien astioiden ja uuneista tulevan kuuman höyryn kanssa pitää muistaa oikeanlaiset suojavälineet. Patalaput ja kintaat käyttöön!”

Pauliina McGuinness toteaa, että turvallisuuslähettiläälle on selkeästi tarvetta. Turvallisuusasioista ei alkuvaiheessa voi muistuttaa liikaa. Koulumaailmassa myös oppilaat on huomioitava. ”Kiireenkin keskellä kaikkien on muistettava varovaisuus. Kun linjastolle viedään esimerkiksi lisää ruokaa, oppilaita pitää muistaa varoittaa kuumista astioista ja niiden alla olevasta kuumasta vedestä”, hän sanoo. ”Pieniltä oppilailta kaatuu myös usein maitoa ja jopa kokonaisia tarjottimia. Lattiat pitää luututa heti, ettei kukaan liukastu.”

Lisää ruokaa ja astioita pitää viedä oppilaiden välissä puikkelehtien. Alakoulun puolella haasteena on lisäksi astioiden palautus. Tila on pieni, ja varsinaista palautustiskiä ei ole. Huomattuaan asian Sirpa Sedergren tilasi heti uuden salikärryn. ”Nämä ovat juuri sellaisia konkreettisia asioita, joita voimme tehdä työn helpottamiseksi. Nyt ruokien ja astioiden vienti ja nouto sujuu helpommin ja aina kärryllä – siis turvallisemmin”, hän sanoo.

Yhteisillä toimintatavoilla asiat saadaan sujumaan

Myllypuron keittiöt ovat ns. jakelukeittiöitä. Kastikkeenomainen lämmin ruoka tulee kuljetuskärryllä Kannelmäen tuotantokeittiöstä joka päivä klo 9 jälkeen, mutta itse tehdään salaatit, keitetään riisit, pasta ja perunat sekä lämmitetään esimerkiksi kasvispihvit, kalapuikot ja lihapullat. Lautaset ja tarjottimet pitää olla kunnossa, samoin leipä- ja juomatiskit. Eilisen keittopäivän jäljiltä aamulla on vaihdettu tilalle matalat lautaset. Tänään on Helsingin koulujen viikoittainen kasvisruokapäivä, ja tarjolla on palsternakkakiusausta ja porkkana-kaalipihvejä. Kiusaus tulee lämpimänä tuotantokeittiöstä, ja pihvit lämmitetään omassa keittiössä.

Uuden ravintolan alkuvaiheessa opetellaan myös tuntemaan asiakaskunta; miten paljon tilataan kasvis- ja liharuokaa, mikä on oikea määrä ruokaa jne. Palautetta ruokailijat voivat antaa sekä suullisesti että kirjallisesti. ”Sirpalla on niin pitkä kokemus alalta, että turvallisuusasioiden lomassa on voinut sparrailla myös näitä asioita”, McGuinness iloitsee.

Turvallisuuden teemoista hän nostaa esille erityisesti työkäyttäytymisen. ”Selkeillä, yhteisillä toimintatavoilla uusi työyhteisö toimii hyvin alusta pitäen”, hän sanoo. ”Avoin ilmapiiri tekee työnteosta mukavaa ja sujuvaa.” Sirpa Sedergren on samaa mieltä.  Hän korostaa, että jokainen on osaltaan vastuussa siitä, millaiseksi työyhteisö muodostuu. ”Puhe on tärkeätä. Kun luottamus on kohdallaan, voi vaikka aamulla sanoa, että tänään on vähän huono päivä”, hän sanoo. ”Työkaverit eivät sitten ihmettele, mikä vaivaa. Ja ehkä jopa saavat sen päivän muuttumaan hyväksi.”

Entä miten ruokailu lähtee käyntiin tänään? Maitonovo aiheuttaa hieman säpinää juuri ennen alkua, mutta oppilaiden saapuessa klo 10.10 kaikki on valmista. Ensimmäisten ryhmien syötyä voidaan todeta, että palsternakkakiusaus taitaa kuulostaa oppilaiden korviin hieman eksoottiselta, mutta kasvipihvit tekevät kauppansa.